Kadonnut - kommentaari
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 15:1-7)
Jeesus opettaa vertauksilla
1.Tätä lukua on sanottu »evankeliumiksi evankeliumissa». Se puhuu Jumalan rakkaudesta katuvia syntisiä kohtaan. Publikaanit olivat halveksittu ihmisryhmä. He olivat roomalaisten palveluksessa ja käyttivät samalla tilaisuutta hyväkseen kootakseen itselleen omaisuuksia. Sana syntinen tarkoittaa tässä ihmistä, joka oli rikkonut lakia. »Syntiset» olivat hyljeksittyjä juutalaisten uskonnollisessa ja kansallisessa elämässä.
2.Fariseusten mielestä oli huomattava ero heidän ja niiden ihmisten välillä, jotka eivät noudattaneet lakia. He kutsuivat näitä halveksivasti »maan kansaksi» eivätkä halunneet olla missään tekemisissä sellaisten kanssa. He olivat järkyttyneitä siitä, että Jeesus seurusteli syntisten kanssa. Fariseukset eivät odottaneet Jumalan pelastavan syntisiä, vaan rankaisevan heitä.
3.Jeesus kohdisti nämä kolme vertausta napiseville fariseuksille, nämä, jotka ovat merkinneet paljon katuville syntisille. Kysymyksessä on itse asiassa yksi kolmiosainen vertaus.
4.Paimenen tehtävä oli vaativa tässä maassa. Laidunmaita oli vähän ja vuoria paljon. Paimen oli henkilökohtaisesti vastuussa lampaista. Toisinaan laumassa oli useita paimenia, jotka vartioivat koko kylän lampaita. Vertauksessa saa kadonnut lammas osakseen kaiken huomion. Paimen on lujasti päättänyt löytää sen. Hänet ajaa liikkeelle huolenpito, ei oman hyödyn tavoittelu. Näin on jokaisen todellisen paimenen meneteltävä. Ei riitä, että yhdeksänkymmentäyhdeksän on turvassa. Asian ydin ei tietenkään ole se, että hänellä on niin paljon, vaan että menetys on suhteellisen pieni verrattuna jäljellä olevaan laumaan ja että hän kuitenkin pitää kovin tärkeänä tämän yhden ainoan löytämistä. Vrt. Hes 34:6-11. Paimen vaaransi yhdeksänkymmenenyhdeksän lampaan turvallisuuden löytääkseen yhden kadonneen.
5.Hän ei ajanut lammasta edellään eikä vetänyt sitä perässään, vaan kantoi sen. Lammas ei tehnyt muuta kuin lepäsi paimenen hartioilla. Paimen ei valittanut aiheutunutta vaivaa. Hän oli lampaalle kaikki, ja tämä lammas oli hänen kaikkensa.
6.Jeesus kehotti arvostelijoitaan iloitsemaan hänen kanssaan syntisistä, jotka tekivät parannuksen. Paimenen käyttäytyminen ilmentää sangen suurta iloa. Kadonnut lammas oli eksynyt oman ajattelemattomuutensa ja tietämättömyytensä tähden (Ps 119:176).
7.Juutalaisen sananlaskun mukaan Jumalalle oli ilo, kun hänen käskyjensä vastaisesti toimineet ihmiset hävitettiin maan päältä. Jeesus antaa tässä välähdyksen siitä, mitä voi tapahtua näkymättömässä maailmassa, kun hän puhuu varmoin korostuksin taivaallisesta elämästä. Sana "vanhurskas" kuvaa tässä niitä, jotka luulivat olevansa Jumalalle kelvollisia eivätkä pitäneet itseään lampaan tavoin eksyneinä. Sana "syntinen" viittaa jakeeseen 1. Nämä syntiset kääntyivät. Kadonneet lampaat vietiin aitaukseen. Taivaallinen ilo oli vastakohtana fariseusten nurinalle (j. 2).